Testamentti on muutakin kuin verosuunnttelua

Maaliskuun teematilaisuutemme oli otsikoitu Seniorin elämään liittyviä asioita 2, jossa keskityimme perintösuunnitteluun ja testamenttikysymyksiin. Meillä oli taas ilo saada paikalle asiantuntijaksi OTM Oskari Hautamäen HOK-Elannon Lakipalveluista, jonka asiantuntemukseen olemme saaneet tutustua jo viime keväänä, kun keskustelimme edunvalvontavaltuutuksesta. Paikalla Hotelli Presidentissä oli 17 jäsentä ja etänä osallistui neljä.

Osakari painotti heti aluksi, että testamentti ei ole vain verosuunnittelua vaan se tulisi ensisijaisesti nähdä perintösuunnitteluna. Testamentti on ainut tapa, millä henkilö voi vaikuttaa kuolemansa jälkeisiin asioihin ja silloin on hyvä käydä asiantuntijan kanssa, miten itse toivoisi, että omaisuus jakaantuisi perillisten kesken.

Testamentti on aina tehtävä kirjallisesti paperille, se on allekirjoitettava henkilökohtaisesti kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa ja sen on oltava määrämuotoinen ollakseen pätevä. Siksi testamentti on syytä tehdä juristin kanssa, jotta voi varmistua, että oma tahto ei kumoudu muotoseikkoihin.

Muutamia kysymyksiä, jotka nousivat esille keskustelussa:

Perimisjärjestyksessä vainajan omaisuuden perivät ensisijaisesti rintaperillliset eli lapset (tai heidän lapsensa).
Leski ei peri, mutta voi avio-oikeuden nojalla saada tasinkoa, mikäli hän on vähemmän varakas. Tasinkoa maksetaan sen verran, että molemmilla on tasingon maksun jälkeen yhtä paljon omaisuutta. Varakkaampi leski ei joudu maksamaan tasinkoa (lesken tasinkoprivilegi). Avopuolisolla ei ole aviopuolison avioliittolakiin tai perintökaareen perustuvia oikeuksia, joten avopuolison hyväksi on tehtävä testamentti.

Testamentilla voi jättää perinnön kenelle haluaa, mutta rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet perittävästä omaisuudesta. Lakiosa ei kuitenkaan periydy automaattisesti, vaan perillisen pitää vaatia lakiosaansa perinnönjaossa, jos se esimerkiksi testamentilla oisi määrätty toisin.

Liittämällä hallintaoikeuden johonkin osaan omaisuudesta, esimerkiksi leskelle pariskunnan yhteiseen kesäasuntoon, omistusoikeuden periytyessä lapsille, voi säästää perintöveroissa. Tulee kuitenkin muistaa, että se saattaa joissain tilanteissa hankaloittaa omaisuuden siirtoa tai myyntiä.

Mikäli halutaan turvata lesken oikeus vaihtaa puolisoiden asunto sopivampaan keskinäisellä testamentilla, pelkkä hallintaoikeus ja määräys vaihto-oikeudesta ei riitä. Tällöin olisi suositeltavaa jättää asunto leskelle omistukseen. Jos puolisoilla on eri perilliset, tulee kuitenkin muistaa myös omaisuuden jakautuminen lesken jälkeen. Tällaista testamenttia ei voi lainkaan suositella itse laadittavaksi.

Jos haluaa esimerkiksi säilyttää kesämökin tai jonkun muun omaisuuden ”perheen piirissä”, testamentilla voi määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen.

Ohessa Oskari Hautamäen esitysaineisto kokonaisuudessaan.
Viimeiseltä sivulta löydät vielä hyödyllisiä yhteystietoja, jos halut ryhtyä tuumasta toimeen.
Muistin virkistämiseksi liitteenä on myös viimevuotinen aineisto edunvalvonnasta.